Viittomakielten seminaari Pikkuparlamentissa korostui yhteistyön merkitys

Viittomakielen päivän seminaari järjestettiin tänä vuonna eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa, johon oli kokoontunut alan asiantuntijoita, päättäjiä ja muita viittomakielestä kiinnostuneita. Päivän puheenvuoroissa pohdittiin tulkkauspalvelun tulevaisuutta ja viittomakielisten huomioimista sote- ja maakuntauudistuksessa. Seminaarissa luovutettiin myös vuoden viittomakieliteko 2017 -tunnustuspalkinto Juhana Saloselle.

Viittomakielen päivän seminaarin avasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). Mattila kiinnitti avauspuheenvuorossa huomiota Kelan tulkkauspalveluun ja sen kilpailutukseen ja kertoi saaneensa viime kuukausien aikana paljon tulkkauspalveluun liittyvää palautetta. Tulkkauspalvelulain muutostarpeesta onkin keskusteltu Kelan kanssa. Mattila totesi, että asiakkaan yksilölliset tarpeet on huomioitava; tulkkauspalvelun osalta tarvitaan pitkäjänteistä kehitystyötä.

Mattila lupasi, ettei sote-uudistuksessa unohdeta viittomakielisiä ja valmisteluissa tullaan ottamaan huomioon nykyisin voimassa olevat kielelliset oikeudet. Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen muistutti omassa tervetulopuheessaan, että viittomakieliset tulisi ottaa mukaan suunnittelun kaikkiin vaiheisiin. Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, jossa tätä lähtökohtaa on korostettu.

Kelan tulkkauspalvelun tilannekatsaus

Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen kertoi omassa puheenvuorossaan tulkkauspalvelun muutoksista. Kilpailutusalueita on ollut kuusi, mutta asiakkaan palvelun järjestämisen alue muodostuu asiakkaan ns. tulkkilistan perusteella. Tulkkauksen nykyinen resurssitarve määriteltiin olemassa olevan asiakasmäärän ja sen arvioidun kasvuprosentin sekä käyttöasteen mukaan. Hankinnan tuloksena tulkkauspalvelussa on 667 resurssia ja välitysjärjestelmässä kokonaisuudessaan 753 tulkkia. Kelan mukaan palvelu on kilpailutuksen jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin. Toivanen oli kuitenkin sitä mieltä, että kilpailutuksesta pitäisi päästä eroon, sillä Kela käytännössä välittää 90 % tulkkauksista. Toivanen näkikin, että tulkkauspalvelun järjestämisessä pitäisi siirtyä uudenlaiseen rekisteröitymismenettelyyn, jonka myötä palvelu muuttuisi nykyistä joustavammaksi.

Yleisökysymyksissä esiin tulivat tulkkauspalvelun käytännön toteutustavat ja siinä nähdyt ongelmat muun muassa palvelun rajausten, lomakkeiden ja hätätulkkauksen kanssa. Toivanen kertoi parhaillaan viranomaisyhteistyönä toteuttettavasta hätätilannepilotista, jossa selvitetään viittomakielisen hätäpuhelun mahdollisuutta. Viime vuoden lopulla otettiin myös käyttöön 112-hätätekstiviestipalvelu. Kuurojen Liiton ylläpitämä hätätulkkilista löytyy oheisesta linkistä.

Kansanedustaja, Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ja eduskunnan viittomakielisen verkoston varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että asiakkaiden näkemyksiä pitää kuulla entistä paremmin. Äskettäin järjestetyssä Kelan yhteistyöverkoston tapaamisessa sovittiin, että Kela perustaa asiakasraadin tätä varten. Lisätietoja Kelan tapaamisesta oheisesta linkistä.

Sarkomaan mukaan tulkkauspalvelun nykyinen hankintamenettely on liian raskas ja toiveena on, että viime vuonna käyty kilpailutus on viimeinen. Sarkomaa kiitti Kelaa lainsäädäntöhankkeen eteenpäin viemisestä: tavoitteena on siirtyä kilpailutusmenettelyn sijasta rekisteröitymismenettelyyn. Sarkomaa toivoi lisäksi tiedotukseen panostamista ja lähetti myös toiveen muutosjohtaja Sinikka Salolle viittomakielisten huomioimisesta soteuudistuksen tiedotuksessa.

Kela-asioiden jälkeen siirryttiin suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutukseen. Lehtori Liisa Halkosaari Humakista kertoi, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erillisrahoituksen Humanistiselle ammattikorkeakoululle suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutusta varten. Koulutus pyritään käynnistämään jo kesäkuussa, ja noin 20 henkilöä on osoittanut kiinnostusta koulutukseen. Lisätietoja hankkeesta ja koulutuksen käynnistämisestä oheisesta linkistä.

Sote -ja maakuntauudistus vaatii vielä vaikuttamistyötä

Muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä toi esille ajankohtaisia asioita maakunta ja -sote-uudistuksesta. Alueuudistus.fi-sivuilta löytyy näistä nyt myös viittomakielistä aineistoa. Syksyn maakuntavaalit tulevat olemaan tärkeät ja silloin kannattaa tehdä aktiivista vaikuttamistyötä; tulevat maakuntavaltuustot päättävät maakunta- ja palvelustrategiat. Uudistuksen myötä maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhdyspinta muodostaa palvelukokonaisuuden. Kehityshankkeista Salo mainitsi muuan muassa opetusministeriön toukokuussa järjestettävän keskustelutilaisuuden viittomakielisten lasten asemasta sekä sisäministeriön laatiman ohjeen viittomakielisten henkilöiden huomioimisessa kriisiviestinnässä.

Seminaaripäivän päätteeksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi maakuntauudistuksesta viittomakielisten näkökulmasta. Lähtökohtana on, että julkiset viranomaispalvelut ovat yhdenvertaisesti järjestetty kaikille. Vehviläinen näki myös digitalisaation mahdollisuutena viittomakielisille, avainsanoina saavutettavuus ja käytettävyys. Maakuntauudistuksen myötä palveluja keskitetään, minkä pitäisi helpottaa viittomakielisten huomioonottamista. Vehviläisen mukaan maakuntauudistus parantaa käyttäjädemokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia, uudistus on yhdenvertaisesti kaikkien yhteinen. Vehviläinen näki demokratian, osallistumiseen ja digin paremman käytön olennaisina keinoina viittomakielisten vaikuttamistyöhön. Vehviläinen toivoi myös yhteydenottoja ministeriönsä viestintään: mitä materiaalia kannattaisi tuottaa viittomakielellä.

Seminaarissa esiteltiin myös Kuurojen Liiton yhdistysohjelmaa sekä tulevia alueellisia foorumeita. Molemmista lisätietoja oheisista linkeistä.

Viittomakielitekopalkinto kirjalle viittomakielisyydestä ja kuurojen kulttuurista

Seminaarissa luovutettiin myös Kuurojen Liiton myöntämä Vuoden viittomakieliteko 2017 -tunnustuspalkinto projektitutkija, kirjailija Juhana Saloselle. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville. Lisätietoja tunnustuspalkinnosta oheisesta linkistä.

Päätöspuheenvuorossa Markku Jokinen kiitti eduskunnan viittomakielistä verkostoa, kansanedustajia, ministereitä ja eri ministeriöitä hyvästä yhteistyöstä. Jokinen kutsui päättäjiä mukaan myös tuleviin aluefoorumin tapaamisiin.

”Yhteisvoimin menemme kohti parempaa”, totesi Jokinen päivän yhteenvetona.

Viittomakielen päivän seminaari on jo perinteeksi muodostunut tapahtuma ja sen järjestävät yhteistyössä eduskunnan viittomakielen verkosto ja Kuurojen Liitto.

Yhteystiedot

Natalie Paulanto
Puheenjohtaja


puheenjohtaja.coda@gmail.com

Natalia Hakkarainen
Sihteeri


Tuire Laakkio
Rahastonhoitaja


Zagryda Sandholm
Jäsenvastaava


Taina Sänkiniemi
Varapj, kotisivuvastaava