Viittomakielten seminaarissa 12.2.2016 aiheina syrjintä ja yhdenvertaisuus

Viittomakielten seminaari on eduskunnan viittomakielten verkoston ja Kuurojen Liiton järjestämä tilaisuus, joka järjestettiin yhteistyössä nyt kolmannen kerran. Finlandia-talon Helsinki-saliin oli kokoontunut noin parisataa osallistujaa
Tämän vuoden Viittomakielten seminaarissa aiheena olivat syrjinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Edunvalvonnan työkaluja ovat tänä vuonna ennen kaikkea viittomakielilaki ja yhdenvertaisuuslaki. Sote-uudistus ja Ylen tehtävien uudistaminen vaativat kuurojen yhteisöltä tarkkaavaisuutta edunvalvonnassa.

Viittomakielilain vaikutuksia arvioitiin

Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusyksikön johtaja Johanna Suurpää alusti vuonna 2015 voimaan tulleen viittomakielilain nykytilanteesta. Suurpää sanoi, että viittomakielilain tarkoitus on ennen kaikkea selkiyttää viittomakielisten oikeuksiin liittyvän laindäädännön kokonaisuutta. Suurpää piti keskeisenä sitä, että laissa on huomioitu molemmat viittomakielet eikä se ole sidottu kuulon asteeseen.

– Kun puhumme viittomakielilaista, puhumme nimenomaan kielellisten oikeuksien toteutumisesta, Johanna Suurpää korosti.

Viittomakielilaki edellyttää, että viranomaisten on edistettävä viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään. Oikeusministeriö on vastannut viranomaisvelvoitteeseen omalta osaltaan esimerkiksi käännättämällä viittomakielilain viittomakielelle. Se löytyy viitottuna Oikeusministeriön YouTube-kanavalta. Oikeusministeriö on myös järjestänyt viime syksynä muiden ministeriöiden tiedottajille koulutusta viittomakieleen liittyvistä asioista. Koulutuksissa on käyty läpi muun muassa tulkkipalveluun ja viittomakielisten käännösten teettämiseen liittyviä asioita.

Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen arvioi, että yleisesti viranomaisten tietoisuus viittomakielestä on vielä hataraa. Jokinen korosti, että viittomakielisten pitäisi olla mukana heitä koskevissa asioissa suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti. Myös Johanna Suurpää sanoi, että vuoropuhelu alan toimijoiden välillä on erittäin tärkeää. YK:n vammaisen henkilöisen oikeuksia koskeva sopimus ratifiotiin Suomessa 10.6.2016 ja sillä on suuri merkitys asioiden eteenpäin viennissä.

Yhdenvertaisuuslaki on uusi työväline

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä esitteli viime vuonna voimaan tullutta yhdenvertaisuuslakia. Pimiä piti viittomakielisten kannalta olennaisena sitä, että nykyinen yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän myös vammaisuuden ja kielen perusteella. Yhdenvertaisuulaissa edellytetään myös, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi on tehtävä kohtuullisia mukautuksia.

Pimiä viittasi paljon julkisuutta saaneeseen tapaukseen, jossa yksityisen oppilaitoksen toimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin, kun kuurolta opiskelijalta oli evätty opiskelupaikka kuurouden vuoksi. Oppilaitos oli vedonnut muun muassa siihen, että tulkkausjärjestelyjä on hankala järjestää. Helsingin käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että oppilaitoksen olisi tarvinnut tehdä vain kohtuullisia mukautuksia opetusjärjestelyihin. Pimiä totesi, että oikeuden päätös auttaa näyttämään, missä yhdenvertaisuuslaissa on kyse.

Ylen muutoksia seurattava

Kansanedustaja Mikaela Nylander kiinnitti avajaispuheenvuorossaan seminaariväen huomion siihen, että Ylen rahoitusta ja tehtäväkenttää arvioimaan on perustettu parlamentaarinen työryhmä. Nylander sanoi, että viittomakielisten on äärimmäisen tärkeä tuoda esiin omia näkökulmia, jos Ylen tehtäviä muutetaan.

Johtaja Ismo Silvo Ylestä puolestaan ei odota parlamentaarisen työryhmän ehdottavan ratkaisevia muutoksia Ylen perustehtäviin.

– Yleisradiolaki velvoittaa Ylen lähettämään ohjelmaa myös vähemmistökielillä, kuten viittomakielellä. Vielä tätäkin tärkeämpänä pidän sitä, että Yleisradion tehtävä on tarjota tasavertaista palvelua yhdenvertaisesti kaikille, sanoi Silvo.

Viittomakielisen ohjelmatuotannon osalta Silvo sanoi, että tähän saakka viittomakielinen ohjelmatuotanto on painottunut Ylessä tiedonvälitykseen. Jatkossa painopisteen täytyy kuitenkin olla muun tyyppisissä sisällöissä. Silvo sanoi esimerkiksi juuri Jarkko ja kuurot Amerikassa -ohjelman monipuolistavan sopivasti viittomakielistä ohjelmatarjontaa.

Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) nosti puheenvuorossaan esiin myös tv-tekstityksen merkityksen.

Viittomakielinen kuuro ja tulkki Tomas Uusimäki sekä Finlandssvenska Teckenspråkiga rf:n varapuheenjohtaja Janne Kankkonen toivat esiin kuurojen arkikokemuksia. Viittomakielilain vaikutus ei vielä juurikaan näy kuurojen arjessa asti. Esimerkiksi eri kuntien välillä on paljon eroja siitä, millä tavoin viittomakieliset saavat kieleen perustuvia palveluita.

Sote-muutos saattaa parantaa viittomakielisten palveluita

Hallitusneuvos Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen eli sote-uudistuksen tilanteesta. Vuoden 2019 alusta sote-palveluiden toteuttamisesta vastaa 18 itsehallintoaluetta eli käytännössä maakuntaa. Kun osa näistä tekee yhteistyötä, sote-palveluista vastaa lopulta 15 aluetta. Näille siirtyy jatkossa osa kunnan ja osa valtion tason tehtävistä.

Järvinen arvioi, että vaikka sote-uudistus ei tuo lainsäädännöllisiä muutoksia viittomakielisten palveluihin, palvelun laatu voi parantua, kun palveluntarjoajien määrä putoaa yli kahdestasadasta kahdeksaantoista. Tällöin palveluita voi kehittää lähempänä asiakkaita. Järvinen totesi, että tämä vaatii toki myös asiakkailta aktiivisuutta.

Myös kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) arvioi, että mahdollisuudet tarjota viittomakielisiä palveluita paranevat, koska palveluntarjoajilla on taustallaan isommat resurssit.

Kiviranta sanoi, että sote-päätöksenteossa on alkamassa nyt ”kuuma” vaihe, kun tulevien sote-alueiden rahoitusmallista pitää päättää. Kiviranta kiitteli Kuurojen Liittoa erittäin aktiivisesta edunvalvontatyöstä sote-palveluiden osalta ja kannusti liittoa jatkamaan samalla linjalla.

Viittomakielen oppimateriaalille ja opettajien koulutukselle tarvetta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Nyt on tehty ensimmäistä kertaa arvio Viittomakieli äidinkielenä –oppimäärän oppimistuloksista. Selvitystä esittelivät projektipäällikkö Mari Huhtanen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta ja Kuurojen Liiton Viittomakielisen kirjaston tuottaja Riitta Vivolin-Karén.

Arviossa oli kaikki äidinkielenään suomalaista viittomakieltä opiskelevat yläkoulun oppilaat, eli yhteensä 19 oppilasta kolmesta koulusta. Mukana oli myös opettajille ja rehtoreille tehty kysely. Tutkimuksessa huomattiin, että viittomakielen opetuksessa suurimmat pulmat koituvat siitä, että viikkotunteja on liian vähän ja opetusmateriaalia on huonosti saatavilla. Myös opettajien pätevyyttä peräänkuulutettiin; seitsemästä kyselyyn osallistuneesta opettajasta vain kahdella oli viittomakielen aineenopettajan kelpoisuus. Täydennyskoulutusta heille ei ole toistaiseksi tarjolla lainkaan.

Kommenteissaan opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta kiitteli tehtyä arviota ja sanoi, että oppimistuloksia on syytä seurata jatkossa johdonmukaisesti.

– Kun kuuroja ja huonokuuloisia yhä enemmän lähikouluissa, opettajilla on iso tiedon tarve viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista, Nissilä totesi.

Opetushallituksessa on jo herätty viittomakielisen oppimateriaalin vähyyteen. Siellä tehdään parhaillaan tuotantosuunnitelmaa viittomakielen oppimateriaalin tekemistä varten.

Linkistä pääset katsomaan viittomakielilaki viittottuna Oikeusministeriön Youtube-kanavalta:

Yhteystiedot

Natalie Paulanto
Puheenjohtaja


puheenjohtaja.coda@gmail.com

Natalia Hakkarainen
Sihteeri


Tuire Laakkio
Rahastonhoitaja


Zagryda Sandholm
Jäsenvastaava


Taina Sänkiniemi
Varapj, kotisivuvastaava