top of page

YHDISTYKSEN TOIMINTA

CODA yhdistyksen toimintaa on järjestetty vaihtelevasti jo yli 25 vuoden ajan. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea aikuisille ja lapsille. Yhdistys järjestää aikuisille jäsenille viikonlopputapaamisen kerran vuodessa, jonka yhteydessä pidetään yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Tämän lisäksi järjestetään myös erilaisia tapaamisia, retkiä ja illanviettoja. Yhdistys tiedottaa tapahtumista sosiaalisen median kanavien kautta. Kuurojen Liitto järjestää lapsille vuosittain yhteistyössä yhdistyksemme kanssa CODA-identiteettiä vahvistavan kurssin, jossa ohjaajat ovat viittomakielisiä. Kurssin tavoitteena on tutustua muiden perheiden lapsiin, jotka omaavat saman kulttuurin ja kielitaustan. Kurssin aikana lapset esim. huomaavat, etteivät olekaan ainoita, joilla on viittomakieliset vanhemmat. Kurssin ohjelma on monipuolinen; on pelejä, uimista ja saunomista. Kurssi on kaksikielinen, jonka takia päivien aikana tulee myös viitottua. Kielen käyttämisen tavoitteena on lisätä lapsen viittomavarastoa, rohkaista heitä käyttämään kieltä enemmän ja ymmärtämään, mitä on olla kaksikielinen.

Yhdistyksen säännöt

Voimassaolevat säännöt: 01.11.2022 08:37:12

I TARKOITUS JA TOIMINTA

1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen nimi on CODA-yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on

Helsinki ja toimialue koko Suomi.

2 TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on:

- toimia kuurojen vanhempien kuulevien lasten yhdyssiteenä

- ajaa ryhmän etuja

- tarjota tukea kuurojen vanhempien kuuleville lapsille heidän koko

elämänkaaren ajan

- tiedottaa kuuroille vanhemmille, heidän lapsilleen sekä

viranomaisille kuurojen vanhempien kuulevien lasten asioista.

- valvoa kuinka perustuslain 17 § viittomakielisten oikeuksista

toteutuu myös kuulevien lasten kohdalla

- tehdä yhteistyötä kotimaisten sekä ulkomaisten järjestöjen kanssa,

joilla on samansuuntaisia pyrkimyksiä kuin yhdistyksellä

3 TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii

- järjestämään kuurojen vanhempien kuulevien lasten tapaamisia,

joissa voi vaihtaa kokemuksia paikallisella sekä valtakunnallisella

tasolla

- antamaan tietoa ja tukea järjestämällä leirejä, kursseja sekä

kerhotoimintaa

- tekemään aloitteita ja esityksiä ja antamaan lausuntoja kuurojen

vanhempien kuulevia lapsia koskevissa asioissa

- edistämään kuurojen vanhempien kuulevien lasten mahdollisuuksia

saada heille perustuslaissa määrätty oikeus viittomakielen

käyttämiseen ja oppimiseen

- tiedottamaan kuurojen vanhempien kuulevien lasten asioista ja

toiminnasta jäsenille sekä eri yhteistyötahoille

- tuottamaan tiedotusmateriaalia kuurojen vanhempien kuulevien

lasten asioista

- vaalimaan, keräämään ja tallentamaan kuurojen vanhempien kuulevien

lasten kulttuuria ja tarinankerrontaperinnettä

- harjoittamaan yhteistyötä Kuurojen Liiton, muiden järjestöjen sekä

viittomakielisen yhteisön kanssa paikallisella, valtakunnallisella

ja kansainvälisellä tasolla

- osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin alan tapahtumiin

- seuraamaan alan kehitystä ja vaikuttamaan siihen

- keräämään kuurojen vanhempien kuulevia lapsia koskevaa materiaalia

4 TOIMINNAN TUKEMINEN

Toimintansa toteuttamiseksi yhdistys voi tehdä yhteistyötä

valtiovallan ja eri järjestöjen kanssa taloudellisen tuen

saamiseksi.

 

Sivu: 2(5)

Toimintaansa varten yhdistys hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja,

järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä

ja irtainta omaisuutta.

Näitä toimintoja varten yhdistys hankkii tarvittavat luvat.

Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudellista

voittoa tavoittelevaksi.

5 YHDISTYKSEN KIELI

Yhdistyksen virallinen kieli on Suomi.

II JÄSENET

6 JÄSENET

Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki kuurojen vanhempien

kuulevat lapset. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Jos yhdistyksen jäsen toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai

tavoitteita, tai muuten vahingoittaa yhdistystä, voi hallitus

erottaa hänet yhdistyksestä. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos

hän huomautuksesta huolimatta jättää jäsenmaksunsa maksamatta kuuden

(6) kuukauden ajan.

7 JÄSENMAKSUT

Vuosikokous määrää seuraavaa kalenterivuotta varten jäsenmaksun

suuruuden.

III YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

8 YHDISTYKSEN TOIMIELIMET

Yhdistyksen toimielimiä ovat vuosikokous ja hallitus.

Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Toimeenpanevana

vastuullisena elimenä on vuosikokouksen valitsema hallitus.

Yhdistyksen hallitus voi asettaa asiantuntijatoimikuntia ja

työryhmiä tarpeen mukaan yhteistyöelimiksi ja valmistelemaan eri

toimialojen tehtävien kehittämistä.

9 VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen varsinainen vuosikokous pidetään vuosittain

toimintavuoden (toimintavuosi = kalenterivuosi) loppuun mennessä.

Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus.

Varsinaisessa vuosikokouksessa käsitellään avauksen jälkeen

seuraavat asiat:

1. todetaan läsnä olevat jäsenet

2. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. valitaan kokouksella

 

Sivu: 3(5)

 

a. puheenjohtaja

b. sihteeri

c. kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

d. ääntenlaskijat

4. kokouksen esityslista

5. hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä

toimintavuodelta

6.vahvistetaan tilinpäätös ja käsitellään tilintarkastajan lausunto

edelliseltä toimintavuodelta

7. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille edellisen

toimintavuoden tilien j a hallinnon hoidosta

8. seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma

9. seuraavan toimintavuoden talousarvio

10. jäsenmaksun suuruus

11. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi

12. valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet seuraavaksi

toimintavuodeksi

13. valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö

14. käsitellään jäsenten esille ottamat asiat ja päätetään

toimenpiteistä

15. kokouksen päättäminen

10 VARSINAISEN VUOSIKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN

Hallitus toimittaa kutsun varsinaiseen vuosikokoukseen kirjallisesti

jäsenille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava

vuosikokouksessa käsiteltävät asiat. Esityksiä vuosikokoukselle ovat

oikeutettuja tekemään hallitus ja yhdistyksen jäsenet.

11 YLIMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

Ylimääräinen vuosikokous voidaan pitää tarpeen mukaan hallituksen

kutsusta tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista

jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta

vaatii.

Kutsu ylimääräiseen vuosikokoukseen on toimitettava kirjallisesti

jäsenille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Jos jäsenet vaativat

ylimääräisen vuosikokouksen koollekutsumista, on tieto tästä

toimitettava jäsenille viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun

vaatimus on saapunut hallitukselle. Ylimääräinen vuosikokous on

pidettävä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta. Muissa

suhteissa sovelletaan varsinaista vuosikokousta koskevia määräyksiä.

12 ÄÄNIOIKEUS VUOSIKOKOUKSESSA

Äänioikeus vuosikokouksessa on yhdistyksen jäsenillä, jotka ovat

maksaneet kyseisen toimintavuoden jäsenmaksun ennen vuosikokouksen

alkamista. Kullakin jäsenellä on käytettävissään yksi ääni.

13 HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon

kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja

 

Sivu: 4(5)

ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Äänten mennessä tasan,

ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallitus voi kokoustaa myös

sähköisten viestimien välityksellä.

Jos joku hallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen

työskentelyyn, hänen tulee ilmoittaa esteestä hallitukselle.

Kiinteän omaisuuden ostamiseen, rakentamiseen ja myymiseen sekä

kiinnitettävien lainojen ottamiseen tulee hallituksella olla

vuosikokouksen antama valtuutus.

14 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on:

1. johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen

kokousten päätösten mukaan

2. valita keskuudestaan sihteeri ja varapuheenjohtaja ensimmäisessä

kokouksessaan

3. valita tarvittavat toimihenkilöt, asettaa toimikunnat, antaa

niille tehtävät ja valvoa tehtävien suorittamista

4. kutsua koolle vuosikokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät

asiat

5. hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta, huolehtia

kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta sekä hankkia

tilintarkastajan lausunto

6. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet

7. pitää jäsenistöstä luetteloa

8. seurata ja ohjata yhdistyksen toimintaa myös paikallistasolla

9. vastata julkaisu- ja tiedotustoiminnasta

10. antaa viranomaisille ja yleisölle tarpeellisia tietoja kuurojen

vanhempien kuuroja lapsia koskevista asioista

11. valvoa kuurojen vanhempien kuulevien lasten etua sekä

12. hoitaa muut juoksevat asiat

IV YLEISTÄ

15 NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja,

kaksi yhdessä. Hallitus voi myös nimetä kaksi henkilöä, joista

jompikumpi kirjoittaa yhdistyksen nimen jonkun edellä mainitun

kanssa.

16 TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja

toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään

kuukautta ennen yhdistyksen vuosikokousta ja ne on palautettava

hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

17 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu

vuosikokouksen kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään

2/3 vuosikokouksessa annetuista äänistä.

 

Sivu: 5(5)

 

18 YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Yhdistys voidaan purkaa, jos asia on mainittu vuosikokouksen

kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään 3/4

vuosikokouksessa annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkamisesta päätettäessä on samalla ratkaistava, miten

jäljelle jääneet varat tulisi käyttää kuurojen vanhempien kuulevien

lasten hyväksi yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti sekä päättää

materiaalin siirtämisestä siitä huolehtivalle kirjastolle tai

yhteisölle.

19 MUUTA

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

bottom of page