YHDISTYKSEN TOIMINTA
CODA yhdistyksen toimintaa on järjestetty vaihtelevasti jo yli 25 vuoden ajan. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea aikuisille ja lapsille. Yhdistys järjestää aikuisille jäsenille viikonlopputapaamisen kerran vuodessa, jonka yhteydessä pidetään yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Tämän lisäksi järjestetään myös erilaisia tapaamisia, retkiä ja illanviettoja. Yhdistys tiedottaa tapahtumista sosiaalisen median kanavien kautta. Kuurojen Liitto järjestää lapsille vuosittain yhteistyössä yhdistyksemme kanssa CODA-identiteettiä vahvistavan kurssin, jossa ohjaajat ovat viittomakielisiä. Kurssin tavoitteena on tutustua muiden perheiden lapsiin, jotka omaavat saman kulttuurin ja kielitaustan. Kurssin aikana lapset esim. huomaavat, etteivät olekaan ainoita, joilla on viittomakieliset vanhemmat. Kurssin ohjelma on monipuolinen; on pelejä, uimista ja saunomista. Kurssi on kaksikielinen, jonka takia päivien aikana tulee myös viitottua. Kielen käyttämisen tavoitteena on lisätä lapsen viittomavarastoa, rohkaista heitä käyttämään kieltä enemmän ja ymmärtämään, mitä on olla kaksikielinen.
Yhdistyksen säännöt
Voimassaolevat säännöt: 01.11.2022 08:37:12
I TARKOITUS JA TOIMINTA
1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on CODA-yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on
Helsinki ja toimialue koko Suomi.
2 TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on:
- toimia kuurojen vanhempien kuulevien lasten yhdyssiteenä
- ajaa ryhmän etuja
- tarjota tukea kuurojen vanhempien kuuleville lapsille heidän koko
elämänkaaren ajan
- tiedottaa kuuroille vanhemmille, heidän lapsilleen sekä
viranomaisille kuurojen vanhempien kuulevien lasten asioista.
- valvoa kuinka perustuslain 17 § viittomakielisten oikeuksista
toteutuu myös kuulevien lasten kohdalla
- tehdä yhteistyötä kotimaisten sekä ulkomaisten järjestöjen kanssa,
joilla on samansuuntaisia pyrkimyksiä kuin yhdistyksellä
3 TOIMINTA
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii
- järjestämään kuurojen vanhempien kuulevien lasten tapaamisia,
joissa voi vaihtaa kokemuksia paikallisella sekä valtakunnallisella
tasolla
- antamaan tietoa ja tukea järjestämällä leirejä, kursseja sekä
kerhotoimintaa
- tekemään aloitteita ja esityksiä ja antamaan lausuntoja kuurojen
vanhempien kuulevia lapsia koskevissa asioissa
- edistämään kuurojen vanhempien kuulevien lasten mahdollisuuksia
saada heille perustuslaissa määrätty oikeus viittomakielen
käyttämiseen ja oppimiseen
- tiedottamaan kuurojen vanhempien kuulevien lasten asioista ja
toiminnasta jäsenille sekä eri yhteistyötahoille
- tuottamaan tiedotusmateriaalia kuurojen vanhempien kuulevien
lasten asioista
- vaalimaan, keräämään ja tallentamaan kuurojen vanhempien kuulevien
lasten kulttuuria ja tarinankerrontaperinnettä
- harjoittamaan yhteistyötä Kuurojen Liiton, muiden järjestöjen sekä
viittomakielisen yhteisön kanssa paikallisella, valtakunnallisella
ja kansainvälisellä tasolla
- osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin alan tapahtumiin
- seuraamaan alan kehitystä ja vaikuttamaan siihen
- keräämään kuurojen vanhempien kuulevia lapsia koskevaa materiaalia
4 TOIMINNAN TUKEMINEN
Toimintansa toteuttamiseksi yhdistys voi tehdä yhteistyötä
valtiovallan ja eri järjestöjen kanssa taloudellisen tuen
saamiseksi.
Sivu: 2(5)
Toimintaansa varten yhdistys hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja,
järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä
ja irtainta omaisuutta.
Näitä toimintoja varten yhdistys hankkii tarvittavat luvat.
Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudellista
voittoa tavoittelevaksi.
5 YHDISTYKSEN KIELI
Yhdistyksen virallinen kieli on Suomi.
II JÄSENET
6 JÄSENET
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki kuurojen vanhempien
kuulevat lapset. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Jos yhdistyksen jäsen toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai
tavoitteita, tai muuten vahingoittaa yhdistystä, voi hallitus
erottaa hänet yhdistyksestä. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos
hän huomautuksesta huolimatta jättää jäsenmaksunsa maksamatta kuuden
(6) kuukauden ajan.
7 JÄSENMAKSUT
Vuosikokous määrää seuraavaa kalenterivuotta varten jäsenmaksun
suuruuden.
III YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
8 YHDISTYKSEN TOIMIELIMET
Yhdistyksen toimielimiä ovat vuosikokous ja hallitus.
Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Toimeenpanevana
vastuullisena elimenä on vuosikokouksen valitsema hallitus.
Yhdistyksen hallitus voi asettaa asiantuntijatoimikuntia ja
työryhmiä tarpeen mukaan yhteistyöelimiksi ja valmistelemaan eri
toimialojen tehtävien kehittämistä.
9 VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen varsinainen vuosikokous pidetään vuosittain
toimintavuoden (toimintavuosi = kalenterivuosi) loppuun mennessä.
Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus.
Varsinaisessa vuosikokouksessa käsitellään avauksen jälkeen
seuraavat asiat:
1. todetaan läsnä olevat jäsenet
2. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. valitaan kokouksella
Sivu: 3(5)
a. puheenjohtaja
b. sihteeri
c. kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d. ääntenlaskijat
4. kokouksen esityslista
5. hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä
toimintavuodelta
6.vahvistetaan tilinpäätös ja käsitellään tilintarkastajan lausunto
edelliseltä toimintavuodelta
7. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille edellisen
toimintavuoden tilien j a hallinnon hoidosta
8. seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma
9. seuraavan toimintavuoden talousarvio
10. jäsenmaksun suuruus
11. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi
12. valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet seuraavaksi
toimintavuodeksi
13. valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö
14. käsitellään jäsenten esille ottamat asiat ja päätetään
toimenpiteistä
15. kokouksen päättäminen
10 VARSINAISEN VUOSIKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN
Hallitus toimittaa kutsun varsinaiseen vuosikokoukseen kirjallisesti
jäsenille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava
vuosikokouksessa käsiteltävät asiat. Esityksiä vuosikokoukselle ovat
oikeutettuja tekemään hallitus ja yhdistyksen jäsenet.
11 YLIMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
Ylimääräinen vuosikokous voidaan pitää tarpeen mukaan hallituksen
kutsusta tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta
vaatii.
Kutsu ylimääräiseen vuosikokoukseen on toimitettava kirjallisesti
jäsenille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Jos jäsenet vaativat
ylimääräisen vuosikokouksen koollekutsumista, on tieto tästä
toimitettava jäsenille viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun
vaatimus on saapunut hallitukselle. Ylimääräinen vuosikokous on
pidettävä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta. Muissa
suhteissa sovelletaan varsinaista vuosikokousta koskevia määräyksiä.
12 ÄÄNIOIKEUS VUOSIKOKOUKSESSA
Äänioikeus vuosikokouksessa on yhdistyksen jäsenillä, jotka ovat
maksaneet kyseisen toimintavuoden jäsenmaksun ennen vuosikokouksen
alkamista. Kullakin jäsenellä on käytettävissään yksi ääni.
13 HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon
kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
Sivu: 4(5)
ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Äänten mennessä tasan,
ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallitus voi kokoustaa myös
sähköisten viestimien välityksellä.
Jos joku hallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen
työskentelyyn, hänen tulee ilmoittaa esteestä hallitukselle.
Kiinteän omaisuuden ostamiseen, rakentamiseen ja myymiseen sekä
kiinnitettävien lainojen ottamiseen tulee hallituksella olla
vuosikokouksen antama valtuutus.
14 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on:
1. johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen
kokousten päätösten mukaan
2. valita keskuudestaan sihteeri ja varapuheenjohtaja ensimmäisessä
kokouksessaan
3. valita tarvittavat toimihenkilöt, asettaa toimikunnat, antaa
niille tehtävät ja valvoa tehtävien suorittamista
4. kutsua koolle vuosikokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät
asiat
5. hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta, huolehtia
kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta sekä hankkia
tilintarkastajan lausunto
6. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
7. pitää jäsenistöstä luetteloa
8. seurata ja ohjata yhdistyksen toimintaa myös paikallistasolla
9. vastata julkaisu- ja tiedotustoiminnasta
10. antaa viranomaisille ja yleisölle tarpeellisia tietoja kuurojen
vanhempien kuuroja lapsia koskevista asioista
11. valvoa kuurojen vanhempien kuulevien lasten etua sekä
12. hoitaa muut juoksevat asiat
IV YLEISTÄ
15 NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja,
kaksi yhdessä. Hallitus voi myös nimetä kaksi henkilöä, joista
jompikumpi kirjoittaa yhdistyksen nimen jonkun edellä mainitun
kanssa.
16 TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja
toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään
kuukautta ennen yhdistyksen vuosikokousta ja ne on palautettava
hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
17 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu
vuosikokouksen kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään
2/3 vuosikokouksessa annetuista äänistä.
Sivu: 5(5)
18 YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Yhdistys voidaan purkaa, jos asia on mainittu vuosikokouksen
kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään 3/4
vuosikokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkamisesta päätettäessä on samalla ratkaistava, miten
jäljelle jääneet varat tulisi käyttää kuurojen vanhempien kuulevien
lasten hyväksi yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti sekä päättää
materiaalin siirtämisestä siitä huolehtivalle kirjastolle tai
yhteisölle.
19 MUUTA
Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.